Järviruoko

Järviruoko on sekä haaste että voimavara Kemiönsaaren rannikolla. Se leviää nopeasti ravinteikkaissa vesissä, mutta sitä voidaan myös hyödyntää rehevöitymisen vähentämiseen ja uusien materiaalien tuottamiseen. Täältä voit lukea, miksi järviruoko kasvaa, mitä roolia se näyttelee luonnossa ja miten kunta edistää kestävää järviruokojen käyttöä.

Ruovikot – ongelmasta voimavaraksi

Saaristomeri on yksi Itämeren herkimpiä ja rehevöityneimpiä alueita. Järviruoko (Phragmites australis) imee itseensä ravinteita kasvun aikana, mutta jos se jätetään paikalleen, ravinteet siirtyvät takaisin veteen. 
Niittämällä ja poistamalla ruovikkoa voidaan poistaa ravinteita ekosysteemistä ja samalla avartaa rantaympäristöjä.

Kemiönsaari toimii pilottialueena Saaristomeri-ohjelmassa, jonka tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta ja kiertotalouden ratkaisuja maan- ja vedenkäytössä. Tässä järviruo’olla on kaksoisrooli uusiutuvana luonnonvarana ja ympäristötekona.

Ruovikot viihtyvät ravinteikkaassa vedessä ja sitovat typpeä, fosforia ja hiiltä. Kun ne kuihtuvat, ravinteet vapautuvat takaisin veteen, mikä lisää rehevöitymistä. 

Saaristomereen mätänee vuosittain noin 500 000 tonnia järviruokoa. Kemiönsaarta ympäröi arviolta 1 000 hehtaaria ruovikkoa, joka oikein käytettynä muodostaa huomattavan ekologisen potentiaalin. 

Ruovikoiden merkitys luonnossa

Ruovikot tarjoavat elinympäristön linnuille, kaloille ja hyönteisille. Ne vakauttavat pohjia ja toimivat luonnonmukaisina ravinteiden sitojina. 

Jos niitä ei korjata, ne johtavat rantojen umpeen kasvamiseen ja rehevöitymiseen. Ruovikoita korjaamalla voidaan vähentää ravinteiden määrää, parantaa veden laatua ja ennallistaa rantaympäristöjä. Lisäksi biomassaa voidaan hyödyntää maanparannusaineena, katteena tai kompostimateriaalina. 

Järviruokoa tarvitaan – mutta sopivassa määrin.

Kestävää ruovikoiden hallintaa

Ruovikoiden korjuuta rajoittavat edelleen käytännön haasteiden lisäksi oikeudelliset ja logistiset esteet. Luvat, useat eri maanomistajat ja logistiikka tekevät työstä monimutkaista. 

Aiemmista hankkeista, kuten BalticReedistä ja VIVANista, on saatu kokemuksia sadonkorjuun organisoinnista ja sadon käyttötavoista. Uusi RuokoResurssi-hanke hyödyntää näitä kokemuksia tehden korjuusta helpompaa, kestävämpää ja kannattavampaa.

Näin järviruokoa voidaan hyödyntää arjessa

Rakentaminen 

Järviruo’osta on pitkään rakennettu perinteisiä ruokokattoja. Se toimii hyvin myös aidan tai vaikkapa aurinkosuojan rakennusmateriaalina.

Puutarha ja viljely 

Järviruokoa voidaan hyödyntää maanpeitteenä ja maan suojaamiseen sään vaikutuksilta. Samalla se estää rikkaruohojen leviämisen viljelyksissä.

Loppukesällä korjattua, runsasravinteista ruokoa voidaan käyttää jauhettuna myös lannoitteena. Jauhetun ruo’on voi kompostoida, minkä jälkeen maatuneen aineksen voi hyödyntää puutarhalannoitteena.

Eläintenpito 

Järviruokoa voidaan joissain tapauksissa hyödyntää laiduntavien eläinten, kuten hevosten ja lehmien, rehun lisänä.

Askartelu 

Ruokoa voidaan käyttää askartelumateriaalina tai hyönteishotellin rakennusaineena. Ruokoa käytetään myös perinteisen himmelin rakentamiseen.

Lisää vinkkejä Natur och miljö -järjestön verkkosivuilta (ruotsiksi)

Kunnan ruovikkotyö 

Tavoitteenamme on vähentää Saaristomeren ravinnekuormitusta paikallisilla ja käytännön ratkaisuilla. Hankkeiden kautta otamme askeleen kerralla kohti kestävämpää ruovikoiden hallintaa, joka hyödyttää sekä eläimistöä, Saaristomerta että ihmisiä.